Kuntoutuksessa asiakkaan tavoitteiden laatimisen lähtökohdat nousevat ihmisen tarpeista arjessa toimimisen sujumiseksi. Jokaisen arki on ainutlaatuista, ja sen vuoksi myös tarpeet ovat yksilöllisiä. Asiakkaan tarpeita vastaavat tavoitteet saavutetaan, kun asiakkaalle annetaan mahdollisuus osallistua tavoitteen laatimiseen tasavertaisena ja päätöskykyisenä. Toteutuuko oikeasti tavoitteiden laatimisessa asiakkaan mahdollisuus päätöksentekoon? Mahdollistammeko ammattilaisina asiakkaan täysivaltaisen osallistumisen tavoitteen laatimisessa?
Kuntoutuksessa tavoitteen laatiminen on todettu olevan haastavaa ja asiakkaan osallisuus jää oletettua vähäisemmäksi (Baker & Marshak & Rice & Zimmerman 2001). Tavoitteet saattavat olla yleisiä ja laajoja, eivätkä aina vastaa asiakkaan omia tarpeita. Asiakkaan tarpeet nousevat hänen arjessaan toimimisesta ja arjen sujumisesta mielekkäällä tavalla (Karhula & Sellman & Sipari & Ylisassi 2022: 282). Asiakkaan tarpeen mukaiset tavoitteet laaditaan asiakkaan, ammattilaisen ja lähiverkoston kanssa yhteistyössä. Yhteistyön toteutumiseen tarvitaan asiakkaan ja ammattilaisen tietoa toimijuudesta tavoitteen laatimisessa.
Tämä kirjoitus perustuu kuntoutuksen (YAMK) tutkinto-ohjelman tutkimukselliseen kehittämistyöhön, jossa tarkoituksena oli kehittää asiakkaan tarpeita vastaavien tavoitteiden laatimisen toimintakäytäntöjä tavoitteiden arkeen yhdistymiseksi. Toimintaympäristönä oli Pirkanmaan hyvinvointialueen avokuntoutus. Kehittämistyö ajoittui ajankohtaan, jossa kehitettiin avokuntoutuksen yhteisiä toimintakäytäntöjä. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tulokset perustuivat ammattilaisen näkökulmiin.
Tavoitteiden laatimisen toimintakäytännöt
Asiakkaan tarpeita vastaavien tavoitteiden laatimisen toimintakäytäntöjen lähtökohtana on asiakkaan toimijuuden toteutuminen tavoitteiden laatimisessa. Toimijuuden toteutuminen edellyttää tietoa ja ymmärrystä niin asiakkaan kuin ammattilaisen osalta. Tietoa ja ymmärrystä on, että tavoitteen laatimiseen osallistuvat tietävät asiakkaan osallisuudesta päätöksentekoon tasavertaisena toimijana. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus valmistautua tavoitteen laatimiseen ja kerrotaan etukäteen mitä tavoitteiden laatiminen tarkoittaa ja sisältää. Asiakkaan tarpeita vastaavien tavoitteiden laatimisen toimintakäytännöissä asiakkaan omaisten ja lähiverkoston osallistuminen tehdään mahdolliseksi ja sitä tuetaan.
Tavoitteiden laatimisessa ammattilaiset käyttävät yhteisesti sovittuja toimintakäytäntöjä, jotka tukevat asiakkaan toimijuutta tavoitteiden laatimisessa. Asiakkaan tarpeita vastaavien tavoitteiden laatimisen toimintakäytännöt tavoitteiden arkeen yhdistymiseksi on kuvattu kuviossa 1.
Tavoitteiden laatimiseen otetaan mukaan asiakkaan omaiset ja lähiverkosto sekä heidän osallisuuttaan tuetaan. Tavoitteiden laatiminen perustuu asiakkaan tarpeiden tunnistamiseen ja niiden pohjalta laaditaan tavoitteet yhteistyössä. Tavoitteen tulee olla suhteutettu ja yhdistetty asiakkaan arjessa toimimiseen ja mahdollisuuteen toteuttaa arjessa.
Toimijuus tavoitteiden laatimisessa
Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten perusteella tavoitteen laatimisessa tarvitaan lisää tietoa ja ymmärrystä toimijuudesta. Toimijuudella pyritään vahvistamaan asiakkaan oman elämän hallintaa arjen selviytymisen edistämiseksi ja antaa mahdollisuus tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä ja valintoja (Reunanen 2018: 55) Tavoitteiden laatimisessa asiakkaan toimijuuden toteutuminen edellyttää ammattilaiselta siihen tarvittavaa toimintakäytäntöä (Leach & Cornwell & Haines 2009).
Tavoitteiden yhdistyminen arkeen
Tutkimuksellisen kehittämistyön perusteella tavoitteiden arkeen yhdistäminen on haastavaa. Tavoitteiden yhdistymistä arkeen edistivät tulosten perusteella keskusteluissa arjen sanoittaminen ja keskustelun peilaaminen asiakkaan arjessa toimimiseen. Arjesta keskusteltiin yhdessä asiakkaan kanssa pohtien edistäviä ja heikentäviä tekijöitä arjessa toimimisen kannalta (Karhula ym. 2022: 2022: 289).
Jokaisen arki muotoutuu ainutlaatuiseksi ja yksilöllisesti, joten asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen on lähtökohta tavoitteiden laatimisessa. Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten perusteella tavoitteiden arkeen yhdistymistä edistivät asiakkaan arkiympäristön kartoittaminen ja siihen tutustuminen. Asiakkaan arkiympäristöön tutustamalla ymmärretään hänen tarpeensa arjessa toimimisen sujumiseksi (Reunanen 2017: 72). Tavoitteiden yhdistymistä arkeen edistetään arjen sanoittamisella ja keskusteluiden peilaamisella asiakkaan arkeen. Asiakkaan kanssa pohditaan tarpeita arjessa toimimiseen ja konkreettisia keinoa arjen sujumiseksi (Karhula & Sellman & Sipari & Ylisassi 2022: 288–289).
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää eri toimintaympäristöissä, kun pyritään kehittämään tavoitteiden laatimista, jotka vastaavat asiakkaan tarpeita. Tulokset ovat pohjana kehittämiselle, jossa kuntoutuksen palveluita, kuten tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä kuntoutustarpeen arvioimista, viedään asiakkaan tarpeiden mukaisesti hänen arkeensa.
Kirjoittaja:
Riikka Pitkänen, fysioterapeutti (YAMK), kuntoutuksen (YAMK) tutkinto-ohjelma. Riikka työskentelee tällä hetkellä Pirkanmaan hyvinvointialueella lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnoissa.
Lähteet:
Baker Susan & Marshak Helen & Rice Gail & Zimmerman Grenith 2001. Patient Participation in Physical Therapy Goal Setting. PhysicalTherapy 81 (5), 1118–1126. https://www-proquest-com.ezproxy.metropolia.fi/central/docview/223118865/4F62BC9505EB4892PQ/1?accountid=11363 Viitattu 25.7.2023.
Karhula Maarit & Sellman Jaana & Sipari Salla & Ylisassi Hilkka 2022. Kuntoutuksen tavoitteet ja sisällön rakentuminen. Teoksessa Autti-Rämö Ilona, Salminen Anna-Liisa, Rajavaara Marketta, Melkas Susanna (toim.). Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim.
Leach Emma & Cornwell Petrea & Flemming Jenny & Haines Terrence 2010. Patient centered goal setting in a subacute rehabilitation setting. Disabil Rehabil 32 (2),159–72. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/19562579/ Viitattu 20.8.2023.
Reunanen Merja 2017. Toimijuus kuntoutuskokemusten kerronnassa ja fysioterapian kohtaamisissa. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Reunanen Merja 2018. Toimijuus kuntoutumisen tavoitteena. Kuntoutus 41 (1). https://journal.fi/kuntoutus/article/view/100415 Viitattu 28.10.2022.
Ei kommentteja